Vaelluskengät vai maastojuoksukengät vaellukselle?

Kenties hankalin ja eniten mielipiteitä jakava aihe retkeilyssä. Kenkien valinta. Tässä artikkelissa ovat vastakkain “perinteiset” gore-tex-kalvolliset nahkaiset vaelluskengät ja haastaja, kalvottomat maastojuoksukengät.

Nahkaiset tukevat vaelluskengät

Jos kysytään yleistä mielipidettä, suurin osa ihmisistä pitänee näitä “ainoina oikeina” vaelluskenkinä. Hanwagin tämän kategorian kengät näyttävät esimerkiksi tältä.

Hyvät puolet

Tukevuus
Perinteisissä vaelluskengissä on reilusti nilkkatukea. Eli toisin sanoen nilkka ei pääse muljahtamaan paikaltaan tai nyrjähtämään ihan niin helposti jos astuu vähän harhaan kivikossa. Siitä, onko tuki riittävä, voidaan olla montaa mieltä. Lisäksi, mikäli nilkka ei petä alta, saattaa pahimmassa tapauksessa jokin vielä kriittisempi nivel nyrjähtää.
Myös pohja on jämäkämpi kuin lenkkareissa. Tämä auttaa, jos maasto on hankalaa ja jalka ei ole tottunut siihen, että kivet ja maaston muodot tuntuvat läpi. Tukevuuden hyödyt tulevat kuitenkin parhaiten esiin kun selässä on painava rinkka, jolloin myös jalat ja jalkapohjat joutuvat tekemään enemmän töitä.

Vedenpitävyys
Nahka pitää itsessään aika pitkään vettä, jonka jälkeen nahan alla oleva Gore-tex-kalvo estää veden pääsyn kenkään. Vuorokauden jatkuneen sateen jälkeen kuitenkin (oman kokemukseni mukaan) kaikki kengät päästävät veden läpi.

Kestävyys
Hyvin huollettuina perinteiset vaelluskengät kestävät jopa kymmenen vuotta. Tämänkin jälkeen ne pystyy usein pohjaamaan uudestaan.

Ulkonäkö
Keskusteltuani asiasta erään ystäväni kanssa, hän totesi, että pitää olla kunnon vaelluskengät koska muuten näyttää harrastelijalta. Kokeneella eränkävijällä tulee olla Savotan putkirinkka selässä, JahtiJakt-asu ja Meindlin Taigat jalassa.  Erittäin tärkeä pointti.

Huonot puolet

Paino
Tukevuus ja korkea varsi painaa. Pahimmillaan perinteinen vaelluskenkä painaa liki kilon. Kastuttuaan tietysti vielä paljon enemmän. Askel on huomattavasti kevyempi jos jalassa on kevyemmät lenkkarit. On ihmisiä, jotka sahaavat hammasharjoista varret pois, mutta lompsivat polvikorkuisissa vaelluskengissä. Jalkoja joutuu nostamaan joka askelmalla, joten kenkien paino on paljon tärkeämpi kuin kantamuksen.

Kömpelyys
Vaelluskengissä nilkka ei taivu, pohja on jäykkä ja muutenkin tuntuu pahimmillaan siltä, että kävelisi laskettelumonoissa. Tarkkuutta vaativassa maastossa (esimerkiksi juurakkoinen metsä tai kivipelto) valitsisin itse ehdottomasti vähemmän tukevammat, mutta ketterät kengät.

Mahdoton kuivattaa reissun aikana
Jos (kun) kengät kastuvat, niitä on äärimmäisen hankala saada enää kuivaksi vaelluksen aikana. Gore-tex-kalvo estää viimeisenkin kosteuden haihtumisen.

Hinta
Perinteiset vaelluskengät maksavat itsensä takaisin, jos niitä jaksaa huoltaa. Kertainvestointina ne ovat kuitenkin kalliit (200-350 euroa).

Maastojuoksukengät

Maastojuoksukengät
Vaelluskenkien haastaja, kalvottomat maastojuoksukengät (tässä tosin GTX-kalvolla).

Maastojuoksukengillä tarkoitan esimerkiksi kyseisiä Salomonin tai La Sportivan malleja ILMAN Gore-tex-kalvoa. Suomessa vaelluspoluilla näitä harvemmin näkee. Maailmalla kuitenkin “ammatikseen vaeltavat” käyttävät sulan maan aikaan tämän tyyppisiä malleja. Jos haluaa perehtyä aiheeseen suosittelen esimerkiksi Andrew Skurkan verkkosivuja. Olen ollut mukana myös vaelluksella, jossa eräs ryhmässäni kulkenut nainen vaelsi Fjällräven Classicin (110 km Ruotsin tuntureilla) Vibramin varvassandaaleissa täysin ongelmitta.

Hyvät puolet

Ketteryys
Jos jalkojen tukilihakset ovat hyvässä kunnossa, arvostan itse ketteryyttä enemmän kuin tukevuutta. Minulle on tärkeää tuntuma maastoon, haluan pystyä pomppimaan kiveltä toiselle ja tietää tarkalleen missä mikäkin juuri on.

Keveys
Maastojuoksukengät painavat puolet vähemmän kuin perinteiset vaelluskengät. Tämä näkyy suoraan pidentyneissä päivämatkoissa. Paino korostuu entisestään kun kengät kastuvat.

Kastuu nopeasti, kuivuu nopeasti
Olen tullut siihen tulokseen, että tietyissä olosuhteissa kenkien (ja vaatteiden) kastumista ei voi yksinkertaisesti estää. Tällöin korostuu se, kuinka nopeasti kenkä kuivuu. Nämä kengät kastuvat saman tien kun alkaa satamaan, mutta kuivuvat nopeahkosti kun sade lakkaa.

Ei hiosta
Minulla jalat hikoavat äärimmäisen herkästi, toiset eivät koe tätä ongelmallisena. Paksu nahka yhdistettynä gore-kalvoon on äärimmäisen kuuma kesähelteillä. Kosteus haihtuu huomattavasti paremmin verkkokankaan kuin Gore-tex-kalvon läpi.

Huonot puolet

Kastuu nopeasti, kuivuu nopeasti
Tilanteessa, jossa on jatkuvia lyhyitä sadekuuroja, kenkä on koko ajan märkä. Perinteinen vaelluskenkä pitää huomattavasti pitempään vettä, jolloin jalka pysyy kuivana pitempään.

Jalkojen huoltoon pitää perehtyä 

Sateisella säällä jalat ovat jatkuvasti märät kevyissä lenkkareissa. Silloin korostuu oikeanlainen jalkahuolto, kuivatus ja hoito, jotta rakkoja ei pääse syntymään. Tämä vaatii kuitenkin toisen blogikirjoituksen, joten jätetään se toiseen kertaan.

“Epätukevuus”
Matalavartinen maastojuoksukenkä ei tue jalkaa juurikaan. Jalkojen tukilihasten pitää siis olla kohtuullisessa kunnossa. Lisäksi ongelmia saattaa tuottaa yhdistelmä painava rinkka – kevyt kenkä. Tällöin kengältä vaaditaan enemmän tukea, kun selkään on lastattu paljon (liikaa) tavaraa.
Väsyneenä, nälkäisenä ja pimeässä perinteisten vaelluskenkien nilkkatuki saattaa pelastaa epähuomiossa tapahtuneelta harha-askeleelta ja nilkan nyrjähtämiseltä.

Kestävyys
Maastojuoksukengät ovat kevyestä kankaasta tehty ja kuluvat puhki monta kertaa nopeammin kuin nahkaiset vaelluskengät. Todennäköisesti ne tulevat siis aikaa myöten kalliimmiksi kuin perinteiset nahkaiset vaellluskengät

 Loppupohdintoja

Tällä kirjoituksella halusin herätellä pohdintaa siitä, onko omaan käyttöösi “se ainoa oikea totuus” eli painavat ja kömpelöt vaelluskengät juuri ne parhaat. Olen siinä mielessä puolueellinen, että olen itse siirtymässä pikkuhiljaa kevyempien kenkien pariin. En koe, että itselleni olisi montakaan tilannetta jossa perinteinen vaelluskenkä voittaisi ketterän maastojuoksukengän.

Mikäli vaelluksia tulee kerran vuodessa (jalkojen lihakset eivät ole silloin välttämättä parhaassa terässä) ja selässä on painava (15+ kg) rinkka suosittelen edelleen perinteisiä vaelluskenkiä. Ne tarjoavat tukea jaloille (ja erityisesti jalkojen lihaksille) ja todennäköisesti pitävät jalat kuivana viikon ajan. Lisäksi miljoonat ihmiset käyttävät niitä tyytyväisinä vaelluksillaan, joten ne todistetusti toimivat.

Mikäli vaellat useammin, harrastat (polku)juoksua, olet keventänyt muita varusteita, haluaisit pidentää päivämatkojasi ja arvostat keveyttä ja ketteryyttä, suosittelen ehdottomasti testaamaan kevyempiä kenkiä. Olen osittain sitä mieltä, että “pakko olla kunnon vaelluskengät jos lähdet Lappiin!”-asenne on harhaanjohtava.

Mitä sinä olet mieltä? Onko sinulla omia kokemuksia liian kevyistä tai liian raskaista vaelluskengistä? Jaa toki mielipiteesi!